Luonnollisten henkilöiden velkajärjestelyhakemusten lukumäärä on supistunut merkittävästi 1990-luvun alkupuolen jälkeen. Viime vuosina hakemusten määrä on pysynyt samana. Mistä tämä kehitys johtuu?
1990-luvun alkupuolella Suomessa tehtiin vuosittain yli kymmenentuhatta velkajärjestelyhakemusta. Huippuvuonna 1995 jätettiin hieman yli 14 000 hakemusta. Kun Suomi nousi lamasta, hakemusten määrä kääntyi laskuun.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson kertoo, että 1990-luvun alkupuolen suuret velkajärjestelyhakemusten määrät liittyvät osaltaan yksityishenkilön velkajärjestelystä säädetyn lain taustoihin.
– Laki säädettiin 1990-luvun alun olosuhteissa, ja se liittyi laman aiheuttamiin velkaongelmiin. Lama näkyi muun muassa yksityishenkilöiden velkaongelmien kärjistymisenä, mihin velkajärjestely silloin uutena vaihtoehtona tarjosi yhden ratkaisun.
1990-luvun lama näkyy velkajärjestelyhakemuksissa vielä vuonna 2003. Tuolloin tehty lakimuutos helpotti velkajärjestelyyn pääsemistä. Tämä mahdollisti velkajärjestelyyn pääsyn niille lamassa velkaantuneille, joiden velkajärjestelylle oli aiemmin ollut jokin este. Tilastoissa muutos näkyi hakemusten määrän kasvuna.
Viime vuosina velkajärjestelyhakemusten määrät ovat vakiintuneet noin 4 200 hakemuksen tasolle.
Fredriksson toteaa, että tämän kehityksen erittely on pelkästään tilastoaineiston perusteella hankalaa. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma lienee nostanut hakemusmäärien yleistä tasoa.
– Velkajärjestelyyn hakeneiden profiilin on havaittu muuttuneen 1990-luvun laman ajoista. Nykyisin velkajärjestelyä hakeneiden joukossa on suhteellisesti paljon työttömiä ja perheeseen kuulumattomia.
Fredriksson sanoo, että velkajärjestelyyn hakeneiden velallisten keskimääräinen velka on laskenut varsin selvästi 2000-luvun alusta. Selitykseksi on esitetty esimerkiksi erilaisten kulutusvelkojen kasvua verrattuna aiempaan.
