Velkaongelmien vähentämisessä tavoitteet ja keinot eivät kohtaa. Kuluttajaluottojen myöntämistä rajoittamalla ei pureuduta ongelman ytimeen, sillä kuluttajaluotot aiheuttavat vain 11,7 prosenttia kaikista maksuhäiriömerkinnöistä.
Suomen asiakastiedon tilastojen mukaan 373 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä vuonna 2016. Kuluttajaluotot aiheuttavat vain noin 11,7 prosenttia kaikista maksuhäiriömerkinnöistä. Usein näissäkin tapauksissa on taustalla aikaisempaa ylivelkaantumista, jota ei ole luotonannon yhteydessä voitu huomioida.
Sitä ei erikseen tilastoida, miten maksuhäiriömerkinnät jakautuvat luottolaitosten kuluttajaluottojen ja muiden luotonantajien kuluttajaluottojen kesken. Markkinaosuuksien perusteella lyhytaikaisten kuluttajaluottojen osuus lienee luottolaitosten kuluttajaluottoja pienempi.
Suurin osa maksuhäiriömerkinnöistä, noin 40 prosenttia, johtuu maksamattomista viranomaismaksuista, kuten ajoneuvoveroista, sairaalamaksuista ja sakoista. Seuraavaksi suurin syy ovat yksityisoikeudellisista saatavista aiheutuneet ulosoton esteet, jotka aiheuttivat 35,5 prosenttia maksuhäiriömerkinnöistä.
Vuotuiset maksuhäiriömerkinnät eivät kerro koko kuvaa kuluttajien taloustilanteesta. Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että esimerkiksi luonnollisten henkilöiden velkajärjestelyhakemusten määrä on vähentynyt.
Tilastokeskuksen mukaan pahimpina lamavuosina 1993–1996 tehtiin vuosittain 10 000–14 000 velkajärjestelyhakemusta. Vuonna 1997 tehtiin vielä 5 250 velkajärjestelyhakemusta. Vuonna 2016 hakemuksia tehtiin enää 4 250 kappaletta, eli kolme kertaa vähemmän kuin laman aikana ja reilusti vähemmän kuin laman jälkeen.
Vuosina 2008–2015 luonnollisten henkilöiden ulosottoasioiden lukumäärä on vähentynyt 12 prosenttia. Samalla aikavälillä ulosottovelkojen kokonaismäärä on pienentynyt yli 18 miljoonaa euroa. Bisnoden maksuhäiriötilastoista käy ilmi, että vuoden 2014 tammikuusta vuoden 2017 tammikuuhun luottotietomerkintöjen määrä on vähentynyt yli 65 000 kappaletta.
