Suomalaisten nuorten taloustaidot ovat heikommat kuin pitkään työelämässä olleiden. Keskimäärin suomalaiset pärjäävät hyvin kansainvälisessä vertailussa, sanoo Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi.
Kalmi toteaa, että suomalaiset tuntevat talouden peruskäsitteet, kuten koron, hyvin. Suurin osa väestöstäkin hallitsee taloutensa, suunnittelee rahankäyttönsä ja elää varojensa mukaisesti.
– Toisaalta maksuhäiriöt ovat kasvussa, mutta ne koskevat vähemmistöä, noin alta kymmentä prosenttia suomalaisista.
Nuoret ovat taloustaitojensa puolesta ongelmaryhmä. Ajan myötä kokemus kartuttaa tietämystä, mutta onko tietyn ryhmän talouslukutaidon puute mahdollista ottaa huomioon sääntelyssä.
– Sääntelyä on vaikea kohdistaa tietylle ikäryhmälle, esimerkiksi 18–24-vuotiaille. Sinänsä sääntelyllä pystyy vaikuttamaan ylivelkaantumiseen, Kalmi sanoo
– Lainojen saatavuuden rajoittaminen voi ratkaista yhden ongelman, mutta se saattaa aiheuttaa muita ongelmia. Se ei ole kokonaisratkaisu.
Kalmi sanoo, että asiayhteys määrittelee, millainen velkaantuminen on ongelma ja millainen ei. Sääntely ei tee kontekstikohtaisesti eroa, millaisissa olosuhteissa laina on suotavaa ja missä ei.
– Positiivinen luottorekisteri lisäisi lainanhakijan tilanteen läpinäkyvyyttä. Uusia luottoja ei myönnettäisi, kun luotonmyöntäjän tiedossa olisi hakijan muut luotot. Näin ei voisi ottaa uutta luottoa vanhojen lyhentämiseen.
Kalmi muistuttaa, että täysi-ikäisten ja -valtaisten ihmisten pitää kantaa omien päätöstensä riskit ja seuraukset. Siksi on tärkeää levittää taloustietämystä. Koulujen taloustiedon opetus on hyvä tapa kehittää suomalaisten talousosaamista.
– Suomalaisessa koululaitoksessa mennään oikeaan suuntaan, esimerkiksi omaan talouteen liittyvät asiat ovat enemmän esillä opetuksessa.
Maksutavat ja lainamuodot muuttuvat koko ajan, joten ihmisten osaamista pitäisi myös ylläpitää. Peruskoulussa tavoittaa koko ikäluokan, mutta myöhemmin se on haastavaa. Finanssialan toimijoiden myötävaikutuksella toteutettavat verkkopalvelut voisivat olla yksi keino.
– Tietämystä ei pysty kaatamaan kenenkään päähän. Jotta tieto vaikuttaa toimintaan, se on ensin sisäistettävä. Hyväkään tiedon välittäminen ei poista kaikkia ongelmia, Kalmi sanoo.
