Kun velkaa otetaan velan hoitoon, viimeistään silloin pitäisi hälytyskellojen soida. Kun akuutti ongelmatilanne on päällä, kannattaa hakea ulkopuolista apua, katkaista velkakierre ja aktiivisesti sovitella asioita velkojien kanssa.
Maksuhäiriömerkintä tai yleisemmin ylivelkaantuminen ei näy pelkästään taloudellisina vaikeuksina. Se vaikuttaa myös arkeen: vuokra-asunnon saaminen vaikeutuu, työpaikan saanti saattaa vaikeutua, operaattorisopimuksen solmiminen ei onnistu, taloudelliset ongelmat aiheuttavat stressiä ja häpeää.
– Taloudellisista vaikeuksista kannattaa puhua ja hakea apua. Ulkopuolisen avun hakeminen on ensiarvoisen tärkeää, kun omat voimavarat ja taidot eivät riitä ongelmista selviämiseen. Ongelmat usein pahenevat ja pitkittyvät ajan myötä, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Karoliina Majamaa sanoo.
Majamaa pitää tärkeänä, että taloudellisiin vaikeuksiin apua hakevien avunpyyntöön vastattaisiin nopeasti. Moni saattanut kerätä pitkään rohkeutta ennen kuin uskaltaa hakea apua velkaongelmiinsa.
– Jos avun hakemisen hetkellä puhelimeen ei vastata kymmenenkään soittoyrityksen jälkeen, se saattaa olla liikaa. Tarvitaan siis lisää resursseja velkaongelmissa olevien auttamiseksi.
Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnan lakimies Satu Sjöblom korostaa, että akuutissa tilanteessa peli pitää viheltää poikki.
– Ihmiset usein hätääntyvät ja pyrkivät selviämään seuraavasta päivästä, seuraavasta kuukaudesta ja kuukausierästä. Jos pysähtyisi, niin varmasti huomaisi, että uutta velkaa ei kannata ottaa.
Apukeinoja on tarjolla
Sjöblomin mielestä ihmiset pelkäävät liikaa luottohäiriömerkintöjä ja ulosottoa. Ne voivat olla järkevämpi vaihtoehto kuin se, että kasaa rahaa muualta ja velkaantuu näin lisää.
– Nuorille luottohäiriömerkinnästä on huomattavaa haittaa. Jos on vakituinen työ ja asunto, luottohäiriömerkintää ei pitäisi pelätä niin paljon. Mitä enemmän velkaa kertyy, sitä pidempiä ja vaikeampia järjestelytoimet ovat.
Sjöblom sanoo, että viimeistään silloin pitää havahtua, kun ottaa uutta velkaa selvitäkseen vanhojen luottojen eristä. Apukeinoja on tarjolla: voi varata ajan talous- ja velkaneuvontaan, soittaa Takuusäätiön Velkalinjalle tai etsiä tietoa Kilpailu- ja kuluttajaviraston nettisivuilta.
Bisnoden myyntijohtaja Pasi Leino sanoo, että monet pelästyvät ja miettivät, miten pitää toimia, kun ensimmäinen perintäkirje tipahtaa postiluukusta. Jos ei ole aikaisempia maksuhäiriömerkintöjä, Leino kehottaa olemaan itse aktiivinen ja sovittelemaan asiaa.
– Joissakin tapauksissa yhdistelylaina voi auttaa. Korkotason saa laskettua, ja yhtä lainaa on helpompi hallita. Se voi kuitenkin olla liian kallis ratkaisu, jos velkasumma on iso.
Leinon mukaan kaikki netistä löytyvät neuvot eivät ole hyviä. Hän mainitsee esimerkkinä keskustelupalstat, joissa saatetaan vahvistaa sellaista käsitystä, ettei maksuhäiriömerkinnöistä tarvitse välittää.
– Maksuhäiriömerkinnän saaminen on karu paikka. Se vaikeuttaa elämää, mutta olen vuosien saatossa nähnyt, että senkin jälkeen on mahdollista saada asiat hyvälle tolalle.
Leinon mielestä omaehtoisen luottokiellon hakeminen voi olla viisas päätös. Näin ei saa lisää luottoa automatisoiduista prosesseista, vaan on mentävä itse paikan päälle ja mietittävä, tarvitseeko oikeasti lisää luottoa.
