Lähes joka kymmenennellä suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Ylivelkaantuminen voi johtua monesta tekijästä, mutta pienet tulot ja köyhyys ovat suurin syy. Positiivinen luottorekisteri ja asennemuutos ehkäisisivät velkaongelmia.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Karoliina Majamaa sanoo, että maksuhäiriöt ja ylivelkaantuminen koskettavat tälläkin hetkellä monia suomalaisia joko suoraan tai välillisesti. Asiakastiedon tilastojen mukaan vuoden 2016 lopussa maksuhäiriömerkintä oli 373 100 suomalaisella, eli lähes seitsemällä prosentilla koko väestöstä.
Bisnoden myyntijohtaja Pasi Leino konkretisoi, mitä luku tarkoittaa käytännössä: tavallisen sählyporukan saunaillassa tilastollisesti jollakin on maksuhäiriömerkintä, vaikka siitä ei ääntä pidetäkään. Sen sijaan Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnassa valtaosalla asiakkaista on maksuhäiriömerkintä.
– Se on meille peruskauraa, lakimies Satu Sjöblom sanoo.
Perimmäinen syy ylivelkaantumiseen on yksinkertainen: rahat eivät riitä, koska ihminen elää yli varojensa. Velkaongelmien taustalla saattaa olla monia tekijöitä.
Sjöblom näkee tähän kaksi perussyytä. Suurin on se, että tulot ovat pienet tai epäsäännölliset. Se voi johtua pätkätyöstä, nollatuntisopimuksista tai työttömyydestä.
– Vaikkei eläisi holtittomasti, kaikki rahat menevät pakollisiin menoihin. Siksi yllättävät kulut, kuten pesukoneen hajoaminen tai sairastuminen pitää kattaa luotolla. Velkakierre saattaa syntyä nopeastikin.
Sjöblom kertoo, että pienempi ryhmä talous- ja velkaneuvonnan asiakaskunnassa on se, jolla jää reilusti rahaa pakollisten menojen jälkeen. He kuitenkin velkaantuvat liian korkean elintason vuoksi.
– Yhteiskunnassa on vallalla mentaliteetti, että kaikkea pitää olla ja heti. Elämme luottoyhteiskunnassa, jossa luottoja markkinoidaan voimakkaasti.
Elämä mullistuu
Majamaa sanoo, että elämäntilanteen mullistukset, esimerkiksi avio- tai avoero tai lapsen syntymä, altistavat velkaongelmille. Samoin se, että omaa maksukykyä ei hahmoteta realistisesti, jolloin yleinen taloudenhallinta tuottaa ongelmia. Joku voi jopa velkaantua tahallisesti.
– Liika optimismi on myös riski. Kuvitellaan, että ensi kuussa sitä rahaa ilmaantuu jostain. Jos sitä ei tulekaan, velkaongelma voi aktualisoitua. Taustalla voi olla myös mielenterveysongelmia tai esimerkiksi peliriippuvuus.
Majamaa sanoo, että tulojen nopea pudotus, esimerkiksi työttömyyden, eläköitymisen tai vakavan sairastumisen takia, on hankala tilanne kenelle vain. Hän arvioi, että sosiaaliturvan saamiseen liittyvät viiveet ja sosiaaliturvan alikäyttö voivat laukaista syvemmän velkakierteen.
– Mikäli itsenäistyvällä nuorella ei ole suojaverkkoa tai puskurirahastoa, orastavien taloudellisten ongelmien hoitaminen on vaikeaa. Nuoret saattavat mitata omaa sosiaalista asemaansa kulutuksen kautta. Nuori saattaa kokea, ettei kuulu porukkaan ilman merkkivaatteita.
Velkaongelmat voivat johtua myös tietämättömyydestä tai ajattelemattomuudesta. Monelle voi tulla yllätyksenä, että esimerkiksi erilaiset sakkorangaistukset, joukkoliikenteen tarkastusmaksut ja terveysmaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia, jos ne jätetään maksamatta.
Kun rahat eivät riitä
Leino jakaa maksuhäiriömerkinnän saaneet karkeasti kolmeen luokkaan. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka ovat ottaneet merkinnän periaatteellisesta syystä.
– He voivat olla esimerkiksi eri mieltä siitä, ovatko he tilanneet jonkun tuotteen vai eivät. Kantapään kautta sitten opitaan, ettei merkintä ole hyvä juttu, se vaikeuttaa elämistä.
Toisen ryhmän tulotaso ei yksinkertaisesti riitä elämiseen. Kun jokin satunnainen meno yllättää, ihminen ei enää selviä taloudellisista velvoitteistaan.
Kolmas ryhmä on Leinon mukaan huolestuttava ilmiö: kasvava joukko, jolla on huomattavan paljon maksuhäiriömerkintöjä.
– Joukossa on nuortakin väkeä, kaveripiirejä, joissa kaikilla on merkintöjä, eikä niistä enää välitetä.
Leino sanoo, että kuluttajaluotoilla on oma roolinsa velkaongelmien muodostumisessa. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy, kuten julkisuuden perusteella saattaisi ymmärtää.
Valistus ei pure
Majamaan näkemyksen mukaan ylivelkaantumisen ratkaisemiseksi ei ole yksinkertaista vastausta. Yleinen taloudenhallinnan lisääminen auttaisi moneen alkavaan velkaongelmaan.
– Meidän pitäisi pystyä lisäämään ihmisten kykyä ja halua elää käytettävissä olevien tulojen ja varojen mukaisesti yhteiskunnassa, jossa luotolla eläminen on helppoa ja siihen jopa kannustetaan.
Sjöblom sanoo, että kysymys on pitkälti asenteesta: taloustaitoja opetetaan kouluissa ja netti on pullollaan tietoa. Velkaneuvonnan asiakaskunta kasvaa, eli valistus ei pure.
– Positiivinen luottohäiriörekisteri olisi konkreettinen keino, joka viheltäisi pelin poikki. Suomi on ainoita maita Länsi-Euroopassa, jolla tällaista rekisteriä ei ole.
Positiivinen luottorekisteri saattaisi Sjöblomin mukaan aluksi lisätä maksuhäiriömerkintöjä. Luottojen varaan rakennetut taloudelliset korttitalot sortuisivat aikaisemmin. Se olisi pitkällä aikavälillä asiakkaiden etu, koska velkamäärät eivät pääsisi kasvamaan niin suuriksi.
Leino näkee kaksi tietä ylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden hillitsemiseksi. Ensinnäkin luottopäätösten tueksi tarvitaan enemmän tietoa. Hän muistuttaa, että Suomi on viimeisiä markkinoita Euroopassa, jossa laki kieltää positiivisen luottorekisterin. Kaupallisena toimijana Bisnode kehittää työkaluja, joilla yritykset pystyvät mallintamaan ja ennustamaan asiakkaidensa maksukykyä.
– Luottoyhteiskunta on tullut jäädäkseen. Kouluissa ei ehkä opeteta tarpeeksi talousasioista. Jotkut saavat myös kotoa mallin, että taloudellisista velvoitteista ei tarvitse huolehtia. Tässä suhteessa suomalainen maksumoraali on eurooppalaistunut, sanoo Leino.
